Vesilahden seurakunnan historia

pyhäpietariKun Vesilahteen perustettiin seurakunta, se sai suojeluspyhimyksikseen Pietarin ja Paavalin. Mille tahansa seurakunnalle ei annettu näin merkittäviä apostoleja suojeluspyhimyksiksi. Pietari ja Paavali olivat olleet myös Rooman seurakunnan perustajia. Vesilahti on näin ollen kuulunut maakuntansa merkittäviin pitäjiin. Kun katolinen kirkko oli keskiajalla vakiinnuttanut asemansa Suomessa, mainitaan asiakirja, jossa kerrotaan Vesilahden kirkkoherrasta Benediktus Thomaesta, joka 25.6.1346 oli Maskussa maanluovutuksen todistajana. Tätä päiväystä voidaankin pitää Vesilahden seurakunnan ”syntymäpäivänä”. Tämä asiakirja on ensimmäinen kirjallinen maininta Vesilahden seurakunnasta, joka kuitenkin lienee ollut olemassa jo lähes 200 vuotta aiemmin.

Kirkko rakennettiin paikkaan, jonka nimi oli ja on Vesaniemi. Ilmeisesti tästä tulee koko seurakunnan nimi Vesilahti (ruots. yl. Vesilax, 1351: Veselax). ’Vesa’ tarkoittaa pientä kupera-kattoista lappalaisasuntoa tai turpeesta tehtyä tilapäisasumusta. Ensimmäinen tieto Vesilahden katolisen seurakunnan kirkkorakennuksesta on vuodelta 1422, jolloin piispa Mauno II Tavast vihki uuden puukirkon (3.2.1422). Kivikirkon rakentaminen alkoi vasta 1500-luvulle tultaessa. Ensin tehtiin ajan tavan mukaan sakaristo (1490–1500), mutta 1500-luvulla tiedetään vesilahtelaisten olleen jo vakavasti kivikirkon rakennuspuuhissa. Kirkkoa alettiin rakentamaan vanhan puukirkon ympärille. Kun Kustaa Vaasa pääsi v. 1523 valtaan, hän otti käytäntöön luterilaisen uskon, mutta takavarikoi samalla seurakuntien omaisuuden. Vesilahden varallisuus siirtyi Vaasoille ja kivikirkko jäi kesken siitäkin huolimatta, että Vesilahden ensimmäinen luterilainen kirkkoherra Jöns Laurentii Torsth (Juho Laurinpoika Torsth, k. 1566) oli Kustaa Vaasan perheen hyvä ystävä. Vesilahdessa on puukirkkoja ollut todennäköisesti 5–7 kpl. Nykyinen kirkko on vuodelta 1802, kellotapuli on vuodelta 1782.

kivisakasti

Seuraavia keskiaikaisia veistoksia säilytetään Vesilahden nykyisen kirkon sakastissa: madonna (pitää käsivarrellaan kiharatukkaista Jeesusta); tuntemattoman pyhimyksen osa; Anna-ryhmä, jossa Pyhä Anna pitää polvellaan Neitsyt Mariaa, joka taas pitää sylissään Jeesus-lasta (ei näy enää veistoksessa); erillisvitriinissä Pietaa-ryhmä. Pietaa -ryhmä kuvaa Kristuksen ristiltä ottoa. Neitsyt Maria pitää sylissään Kristusta. Kirkon arvokkaimpaan keskiaikaiseen esineistöön kuuluu Ulvilan mestarin tekemä kirkkosalissa oleva krusifiksi 1420-luvulta. Se on ilmeisesti ollut kaikkien edeltävienkin kirkkojen seinällä. Saarnatuoli on 1600-luvulta ja alttaritaulu ”Jeesus Getsemanessa” on tuntemattoman taitelijan tekemä 1800-luvulta.

Avain

Tänä päivänä Vesilahden seurakunnassa Sinua palvelee kaksi pappia, kanttori, diakoniatyöntekijöitä, perhetyöntekijä, nuorisotyönohjaaja, toimistonhoitaja, seurakuntamestari, seurakuntatalon emäntä, kiinteistötyöntekijä ja hautausmaatyöntekijä. Toimintaa on kaikenikäisille. Kokoontumispaikkoja ovat kirkko, sitä lähellä olevat seurakuntatalo ja kerhotalo ja Narvassa Kyläkirkko. Kodikas pappila sijaitsee samassa rakennuksessa kuin kirkkoherranvirasto. Mustalammilla sijaitsee seurakunnan leiripaikka. Myös kodeissa voidaan kokoontua. (Lähde: Yrjö Punkari)

www.vesilahdenseurakunta.fi